Olen ennenkin tehnyt saman havainnon: minulla on huono olla vieraalla paikkakunnalla. Mitä suurempi paikkakunta, sitä huonompi olo. Tosin Helsinki aiheuttaa paljon suurempaa pahoinvointia kuin esimerkiksi Pariisi eikä se johdu siitä, että Pariisi olisi minun mielestäni niin kovin erityisen hieno ja mahtava paikka Helsinkiin verrattuna (kaikki romantikot ja muutkin varmaan haluaisivat hirttää minut). Helsinki on sen verran tuttu, että sinne pitäisi sopeutua hyvin. Ehkä poden alitajuisesti huonoa omaatuntoa tutun paikan aiheuttamasta pahasta olosta, mikä pahentaa oloa entisestään. (Ilmankos minulle tulee niin helposti paha olo, kun kehittelen jatkuvasti tällaisia liian pitkälle meneviä hataria ajatusketjuja.)

Minulle tuli jälleen kerran pääkaupungissa sellainen olo, etten hallitse tilannetta. Ruumiin liikkeiden hallitseminenkin oli hirveän työlästä enkä ollut pysyä pystyssä koko vierailuni aikana (tosin tasapainoaistin horjuvuus saattoi johtua myös ylipainavasta repusta ja raskaista ajatuksista). Olin koko ajan todella tietoinen itsestäni. Luovin eteenpäin epävarman ja kömpelön näköisesti. En oikein tiennyt, olisiko liikkuessa pitänyt katsella varpaita vai ihmisiä. Kumpikin tuntui pahalta. En tuntenut sulautuvani ympäristöön, niin kuin tutussa ja turvallisessa Turussa, missä voi kaikessa rauhassa kävellä ympäriinsä itsevarmasti joko vaipuneena omiin ajatuksiinsa tai tarkkaillen ympäristöä. Kumpikin on yhtä luontevaa ja turvallista. Oli tunne, etten kuulu joukkoon. Tunne oli ennen kaikkea henkinen, tuttuuden ja turvallisuuden puutetta, mutta myös fyysinen. Helsinkiläiset ovat ihan erityylisiä kuin turkulaiset. Tyylikkäämpiä, muotitietoisempia, itsetietoisempia, värikkäämpiä, kiireisempiä. Totta se on, vaikka olenkin usein hymähdellyt tällaisille arvioille.

Tutun ja turvallisen Turun haittapuolena on tietysti se, että kaupunkiin kyllästyy helposti. Ympäristöön sulautuu liiankin hyvin. Lakkaa huomaamasta ympäristöään ja ympäristö lakkaa huomaamasta minua. Vieraammassa kaupungissa massasta erottu helpommin tai ainakin tuntee erottuvansa. Minä huomaan ympäristön ja muut ihmiset ja ympäristö ja muut ihmiset huomaavat minut. Hyvässä ja pahassa. Ihmiset ovat ihan erityylisiä Helsingissä kuin Turussa.