Tällaisia päiviä lisää, kiitos! Olen kuunnellut ystäväni kanssa netistä musiikkia ja jutellut siinä samassa kaikkea enemmän tai vähemmän syvällistä koko päivän. Koko elämänkirjo taisi vilahtaa keskustelussamme. Pohdituksi tulivat niin populaarikulttuuri, ihmissuhteet, kuolema kuin uskontokin.

Naurua ja kahvia unohtamatta. Tuli vain mieleen, että ehkä sille on syy, miksi olemme molemmat vielä sinkkuja. Toinen kun röyhtäilee olan takaa ja toinen purskahtaa tästä syystä hervottomaan nauruun. Ei siinä mitään, mutta kannattaisi nielaista ensin se kahvi. Ei kovin naisellista. 

Siitä taitaa olla jo pari vuotta aikaa, kun viimeksi olemme harrastaneet tällaista rauhallista hengailua kahden kesken. En muistanutkaan enää, kuinka kivaa se voi olla. Tulipa paljastettua nettideittailuepisodikin, vaikka olin vannonut, etten sitä hänelle kerro. En minä osaa olla kovin kauan hiljaa. Jossain vaiheessa tulen kuitenkin paljastaneeksi totuuden. Ja jos en suoraan verbaalisesti, niin jotenkin epäsuorasti ilmein ja elein.